domingo, 26 de junio de 2011

Conferencia Internacional de Ecoturismo y Turismo Sostenible (setiembre 2011, USA)

La Conferencia de Ecoturismo y Turismo Sostenible (ESTC por sus siglas en inglés), ahora en su quinto año, es una conferencia única anual que comparte soluciones prácticas para el progreso de metas sostenibles en la industria del turismo. A partir de oportunidades que proveen un invalorable aprendizaje, networking y desarrollo de alianzas, ESTC es el espacio líder de encuentro internacional donde mentes innovadoras se reúnen para discutir ideas que inspiran al cambio. A partir del progreso en políticas y prácticas que beneficien a los negocios y comunidades, ESTC ayuda en reforzar los roles del turismo en la construcción de un futuro mas sostenible.

Este año ESTC será organizado en Hilton Head Island, Carolina del Sur (USA), del 19 al 21 de setiembre de 2011, y congregará a más de 500 líderes empresariales, profesionales en turismo y representantes en comunidades diversas en toda la industria. Como un destino líder en atención amical y familiar, así como en eventos al aire libre, Hilton Head Island es hogar de uno de las primeras comunidades planificadas con un sentido ambientalista en los Estados Unidos. Hilton Head Island busca preservar su belleza y tranquilidad al mismo tiempo que continua posicionándose como uno de los destinos preferentes en América.

Mayores informes e inscripciones: www.ecotourismconference.org
La conferencia se llevará a cabo íntegramente en inglés.

Atoqwan ukuchacha

Huk atuqsi yarqaymanta purichkasga, hinaptinsi chayna purichkaspan huk ukuchachata rikurusqa chunneq wasi perqapa sikinpi. Chaysi atuqqa kallpaykuspa nisqa:

- Allinpaqchá kayninta hamukurani qamwan tupay kunaypaq, kananmi ichaqa mikurusqayki ukusti, nispa.

Chaynata niptinsi ukustiqa pirqaman allinta qemipakuykuspa nisqa atoqtaqa:

- Chaywantaqmi hamuchkanki. Manachu yachanki, kunansi timpusunchik, temblorsi kanqa, chaymi kay wasi pirqata mana tuñinanpaq takyachichkani.
- Chqaptá? ninsi atuqqa
- Chiqaptapunim nichkayki, chaynaqa hamuy kayman hinaspa yanapaykuway, nispas ukustuqa nin
- Chaynaqa hapiysisaykiyá, nispansi kallpaykun atuqqa hinaspansi pirqata hapiysin

Chayna kachkaspansi tumpa niqchmantaqa ukusti nin atuqtaqa:

- Hapiykuchkay chaynata, kay chimpata riykusaq pallqa kaspiman, chay pallqa kaspiwan pirqa takyachinanchikpaq, nispa

Chaynata nispansi ukustiqa kallpa kallpaylla siqakuykun rumi ukuntakama, atuqta pirqa hapichkaqta saqiykuspa. Atuqqa unayñas hapirayachkan pirqataqa mana kachaykuspa. Chaymantaqa manañas rikurimunñachu ukustiqa, una unayñas hapirayasqa pirqata atuqqa, makinpas utinkama. Chaynaqa lliwñas pisiparusqa hinaspansi musuyakurun mana chiqap kasqanta. Manas temblorpas kanchu hinaptinsi atuqqa pirqa takyachisqanta kachaykun chaysi pirqapas manataq tuñimunchu.

- Kunanmi ichaqa qawakunqa chay ukusti!

Kunanmi ichaqa maypipas maskamusaq hinaspa mikurusaq, nispas atuqqa piña piñallaña ukusti maskaq rin. Tukuy hinastinsi ukustitaqa maskan, hinaspansi huk punachawqa chakra ukupi tarirun pampa aspichakuchkaqta. Hinaspansi atuqqa piña piñallaña kallpaykun kaynata nispa:

- Kananmi ichaqa mikurusayki ukusti llullakuwasqaykimanta. Yanqa hapichiwanki pirqata temblormi kanqa nispayki. Llullakuwaspayki sunsuta hina kayta ruwawanki. Maymi temblor, maymi tamblor! kunanmi mikurusayki, nispa.

Chaysi ukustiqa nisqa:

- Chaywantaqmi hamuchkanki. Manachu yachanki, kunansi nina para chayamunqa, lliwsi rupasunchik, chaymi kay pampata uchkuchkani kaypi pakakunaypaq, nispa.
- Chiqaptá? nispansi mancharikun atuqqa
- Chipqatayá, cheqaptapunim nichkayki, chaynaqa qampas nina paramanta pakakunaykipaq uchkuta qallaykuy ruwayta, nispa nin ukustiqa.

Chaysi atuqqa apurawllamanña uchkutaqa ruwarun ukusuta, hinaspansi chay uchkuman usturuspanqa nin ukustuta:

- Ukusticha, ama hina kaspayki tapaymuway kaypi nin paramanta pakakunaypaq nispa.

Chaysi ukustiqa apurawllamanña tapayta qallaykun chaprakunaqan, kaspikunawan, rapikunawan, chaypa hawanman allpawan, kichka sachawan, tunas pinkakunawan. Chaynas attuqq alli allinta taparachikuspa nina parata suyasqa.

Achka punchawñas pasarusqa chay atuq pakakusqanmantaqa. Chaysi huk punchawqa nisqa.

- Icha tukuramunña chay nina para, nispa

Chaypaqsi allillamanta makinta urqumusqa hinaptinsi huk kichka tiparamusqa. Chay tiparamuptinsi atuqqa nisqa:

- Chiqaptam nina paraqa chayamuchkasqa, chaynaqa suyaykusaraq, nispa.

Chaynasá huk punchawqa pisiparusqaña uchkupi kayta, hinaspas kaqlla makinta urqumusqa icha paramuchkanraq nispa. Hinpatinsi manañ kichkaqa tipamusqañachu makintaqa, chaysi kusillawanña lluqsimusqa, ñam nina paraqa pasarusqaña nispa.

Lluqsiramuspansi kayta chayta qawaykachakun hinaspas mana imatapas kañasqataqa tarinchu. Manayariki nina paraqa chaymurachu.

Chaysi atuqqa rabiallawanña, piaña piñallaña nisqa:

- Kunanmi ichaqa chay ukusi qawakunqa kay llullakuwasqanmanta. Kunanmi ichaqa maypi chaypipas maskanmusaq chay ukustita tarinaykama, hinaspam tariruspay mikurusaqpuni, nispa.

Chaynata nispansi atuqqa kallpa kallpaylla rin ukusti maskaq tukuy hinastina. Chaysi chayna maskachkaspan tarirun ukustitaqa qucha patanpi yaku upyachakuchkaqta. Rikurun hinaspansi kallpaykun rabiallawanña:

- Kunanmi ichaqa llulla ukusti mikurusayki, imaymi nina para, maymi nina para! nispa.

Chaysi ukustiqa nisqa:

- Chaywantaqmi hamuchkankim nanchu yachanki, kunansi llapallan yaki chakimunqa kay qochapas chakirunqa, manas maypipas kanqachu yaki hinaptinsi lliw wañusun, nispa.

- Chiqaptá? nispansi kaqlla mancharikun atuqqa
- Chiqaptayá, imaynamá llullakusaykiqa, nispa nin ukustiqa

Chaysi atuqqa apurawllamanña yakuta upyayta qallaykun atisqanman hina. Chaynasá upyan, upyan, upyan astawan. Wiksanpas puramintitañas punkirun yaku upyasqanwan.

Chaysi chayna manaña atinankama upyachkasqanpi wiksanqa hukchallamanta panchiramusqa, hinaptinsi atuqqa -ananaw- nispa chayllapi wañurusqa.

Autor desconocido

sábado, 25 de junio de 2011

Watuchikuna

Wak qatapi, tawna usiku uchkuchkan (añas)

Maman rin, tarimunchu, wawan rin tariramun (ñaqcha)

Karka chukucha, añas sikicha (añas)

Pawani puyupa chaqpinta, llallini llapa urpitukunata, sunquymi asiramanta (aywun)

Yaykun lluqsin, yaykun lluqsin (awqa = aguja para cocer)

Chunchulniyta aysaway, maykamapas risaqmi (awqa)

Simiyuq man rimanchu, chakiyuq mana purinchu (aya)

Tuta chichukun, punchaw wachakun (puñuna-kama)

Ukunpi qari, hawanpi warmi (yaya)

Qumir karqani, yanam kani, pukam kasaq, uchpaman kutispaymi yanayasaq (sansa)

Llaqwani satini, sikinta kipuni (awqa)

Kaspi chakicha, millmi qipicha (karniru)

Hawan achachaw, ukun añallaw (tuna)

Hawan papa suka, ukun aycha wasi (panteón = cementerio)

Pupunta mikuspa, wasanta aqtumun (sipillu = cepillo de carpintero)

Imantaq qaripa warkukayan (kurwata = corbata)

Warmipura atinkuchu, wariwan warmi atinku, waripurapas atinkutaq (kunwisiyun = confesión)

Sikin sirasqa, simin kacharisqa (kustal)

Yaykun qipiyuq, lluqsimun mana qipiyuq (mikuna = cuchara)

Punchaw mursillay mursillay, tuta lapsuy lapsuy (midyas = medias)

Vivucha

Kay Huamanga llaqtapis yachasqa huk siñura, chullalla taksa wawachayuq. Chay wawachansi kasqa qaricha. Iskuylaman kachaptinsi manariqchu hinaspansi Arku pampata lluptikuspan jibi warakawan wallpakunata wañuchispan mamanman apaq, hinaptinsi maman chaskiq vivucha kaspanmi wawyqa apamuwan nispansi chaskiq.

Chaymantaqa, qullqita, alajakunata, sirana makinakunata, tukuy imatas apaq: manas mamanqa tapuqchumaymantam apamunki kaykunata, pim qumusunki, imawanmi rantimunki nispapas. Wawanqa tarikamunim nispas niq mamanta, hinaptinsi vivucha kayninwanmi wawayqa kaykuna mamanta kuyaspan apamun nispallansi niq. Watapa risqanpis vivuchaqa pumawanqa nisqan hatun chirinan urqumanña ripun, chaypis sapallan hatu hatum chaypi yachan hinaspas llapa puriqkunata suwaspan apamuq mamanman, mamanqa chaskuyllas chaskin mana imata nispa.

Chaynalla kasqa pumaqawanqapi, chaypis runakunata wañurachispan kunkanta kuchuruq hinaspansi llapa wañuchisqanpa asnunkunata, mulankunata, kaballunkunata kunkanta kuchuq hinaspas runapa qunpinman asnupa umanta siraruq; asnupa qunpinmanchataqsi runapa umanta siraruq hinaspansi asiywan wañuq. Chaynalla llapa runata wañuchikaptinsi chay ñannin puriqkuna puraminti wañuyta mamchakuspanku.

Aqa iskay chunka runas kay Huamanga llaqtaman chayaramun hinaspas prifiktupata pasanku. Prifiktus achka suldaduta quykun. Chay suldadukuhamuq runakunaqa kutinku hinaspankus vivuchataqa hapirunku.

Hapiruspankus alli allin chaqnasqata pusamunku chakintawan. Chayarachimuspankus prifikturaman apanku, hinaptinsi profiktuqa paqarinmi kay Huamanga llaqtapa hatun plasapi warkusqa wañunqa nispas watay wasiman wichqaykachin. Achikyaruptinsi suldadukunaqa watay wasimanta urquykamuspanku hatun plasapa muyusiqninta muyuchinku makins watasqata. Prifiktura punkupis waskaqa warkurayachkan chaypi warkunankupaq. Chayman chayaruspas vivuchaqa ñawin watasqa latapata urquykuspa nin: mamakuna, panikuna, waqikuna, uña wawakuna, uyariqniy llapa runakuna, kananmi manaraq tiqusqa huchaymanta wañuchkaspay kaykunata nuykusaykichik!, nispansi qarinchaykuspan wiqita waqaykuspa llapa qawaqninta nin: uchuychallaraq kaspay, mamay iskuylaman churawaptinmi mana riqchu kani, hinaspaymi wallpata, qullqita, tukuy imata apaq kani, inaptinmi mamay mana imatapas niwaqchu, vivucha kaspam apamuwan nispan chaskiwaq. Chaymantam pumaqawanqamanña ripuspay tukuy imata apamuq kani, chaypipas manan imatapas niwaqchu!

Mamakuna, amam wawaykichikta chayna ñuqahina ruwaqta hatallinkichikchu. Mayman tukuy imata suwakuspay apaptiymi chaskiylla chaskiwaq mana imata niwaspan, wawaykichik imatapas apamusuptikichikmi kutirichinkichikpuni, amam imatapas tarikaramunim nispa apamusuptikichik chaskichikchu, mana chuyqa ñuqahinam kanmankum suwa, runa wañuchiq; mamypa kawsanpim kanan warkusqa wañusaq nispansi kunkaman anillusqa waskata ustuykachispa llapan runapa qayllanpi warkukuykun. Qallunpas pawasqasvivuchallaqa wañurun. Kay willakuymi llapa mamapa uyarinanpaq. Mana allinta uyariptinqa wawankum kanman vivuchahina. Allinta uywaychik wawykichikta mamakuna.

Autor ayacuchano

Runamanta willakuy

Iskay runakunas Callaopi buquekunata qawasqaku mana riqsispanku, qawasqakus llapa runapa chawpimpi, huk domingo punchaw. Chayna qawachkaptinkus huk limeño runa asuykurun runakunamanqa hinaspansi hukniman asuykuspan nin: „¡Yaw!“, „¡Hayka buquetataq qawaranki!“ nispan, hinaptinsi nin runaqa: „señor, chunka buquetam qawarani ñuqaqa“ nispa, chaysi limeñoqa nin: „chunka solestam paganki sapa huk buque qawasqaykimanta“ nispa. Chayllas runaqa pagaykun pachak solesta chunka buque qawasqanmanta. Huknin runamanñataqsi asuykun limeñoqa hinaspansi nin: „¿Qamqa? ¿hayka buquetataq qawaranki?“, nispas nin, kay huknin runaqa nin „pichqallatam qawarani“ nispa hinaspas pagaykun pichqa chunka solesta pichqa buque qawasqanmanta.

Limeño pasakuptinsi ninakunku paykunapura kaynata: „Qamqa zonzo kasqanki, chunkata rikuchkaspayki kaqllata willaykunki, ñuqaqa manam zonzochu kani, kimsa chunkata rikuchkaspay pichqallatam rikuni niykuni“.

Autor ayacuchano

TURISMO VIVENCIAL: COMUNIDADES INDIGENAS SE CONVIERTEN EN EMPRESARIOS

El turismo vivencial se perfila poco a poco en el mercado como un segmento de interés para generar focos de desarrollo en el Perú, dado que contamos con los requisitos básicos: una rica historia, cultura viva y naturaleza diversa. Una ventaja importante es que un servicio así permitiría que comunidades indígenas ingresen a cadenas económica, pues ellas se convierten en los ofertantes de este servicio. Y conforme progresen las visitas, se van generando negocios de otros tipos: hoteles, restaurantes, entretenimiento, deportes, y todo aquello que pueda motivar al turista vivencial.

En la práctica aún falta trabajar en la capacitación de las comunidades indígenas (desde temas de revalorar prácticas tradicionales hasta concebir un servicio al cliente como principal característica del servicio). Además, por lo general, las comunidades son vistas como "parte de la foto" y no se les da ese papel vital que cuentan en el servicio. Ante esto, jóvenes emprendedores de las principales ciudades deberían considerar trabajar por un buen tiempo en esas zonas rurales en la generación de la oferta turística vivencia, y así poder aplicar esos conociemientos académicos, además que serían un vehículo de integración y reconocimiento de nuestra diversidad.

Experiencia de Turismo Rural Comunitario (TRC) en el Perú

El TRC es una práctica que se viene dando sobretodo en la parte sur del Perú, la cual cuenta con el mayor reconocimiento de parte del turista extranjero, al ser cuna de la cultura Inca. Particularmente, las regiones de Arequipa, Cusco y Puno han venido desarrollando proyectos de este tipo, las cuales vienen incorporando comunidades particularmente quechuas y aymaras en esta modalidad de servicios turísticos.

Ya sea en calidad de hospedajes rústicos, participación de festividades locales o acompañamiento a las labores agrícolas, las comunidades locales reciben a los visitantes y los involucran en sus actividades, generando así espacios de entendimiento cultural (algo también válido para turistas nacionales que vienen de zonas mayormente urbanas). Es necesario sin embargo que esta práctica respete los valores del ecoturismo, es decir la promoción de viajar responsablemente a áreas naturales de tal manera que se conserve el medio ambiente y se mejore la calidad de vida de la población local (definición por la Sociedad Internacional de Ecoturismo: www.ecotourism.org)

Es importante recomendar que si se desea aperturar un nuevo polo de TRC, es necesario empezar el trabajo con un número de familias determinadas y no abarcar toda la comunidad, pues se podrían generar sobre expectativas y por ende decepciones de parte de las comunidades indígenas. Es necesario además trabajar con un enfoque a mediano plazo, debido a que en una primera instancia se debe generar conciencia en la población sobre los beneficios del TRC en su comunidad y cómo estos pueden proveerles de ingresos familiares adicionales.

Mayores informes sobre TRC en el Perú se encuentra en el portal oficial del estado peruano: http://www.turismoruralperu.org